Arkitoimi vai rituaali?

(6.2.2018)
Venäläisellä sivustolla oli joskus hauska pilapiirros, jossa noita leikkasi leipää keittiössään, pyyhki puukon essuunsa ja teki sujuvasti samalla veitsellä siinä ohessa jonkin taian ja jatkoi taas ruoanlaittoa. Kuvateksti oli jotakin tyyliin ”Oikea noita ei tarvitse erillisiä rituaalivälineitä”. Miksi meillä sitten on niin paljon kaikenlaisia omituisia rituaaleja ja rihkamaa? Yleensä kolmesta syystä:

  • Peittääksemme omaa epävarmuuttamme ja sysätäksemme tarvittaessa syyn epäonnistumisesta rituaalin tai materiaalin virheille.
  • Saadaksemme sen näyttämään monimutkaiselta ja mystiseltä.
  • Saadaksemme tunne-elämyksiä voidaksemme uskoa.

Kuulostaako paskamaiselta? Inhottavalta? Tekisikö mielestäsi kommentoida tähän nenä solmussa ja haukkua minut pystyyn? Hienoa, sillä silloin en kirjoittanut siitä turhaan! Juuri sinä oikeine oppinesi ja reaktioinesi olet se, joka tarvitsi tätä potkaisua! Lopeta se asioiden mystifioiminen ja aikuistu.

Rituaalit ja koristeellinen krääsä sen ohessa ovat kaunista katseltavaa, korvia hivelevää kuultavaa, mukavaa ajanvietettä jne. eli niillä on viihde- ja business-arvoa, mutta itse loitsimisen tms. kanssa niillä ei juurikaan ole mitään tekemistä. Ne eivät auta edes uskomaan.

Aivan samoin shamaani voi lähteä matkalle missä ja milloin vain ilman rumpuja ja helistimiä, ilman huiveja ja retkipatjoja, mutta ihan vain turvallisuuden takia ei ehkä välttämättä ole hyvä juttu lähteä aliseen esim. autoa ajaessaan… Shamaanin ehdollistuminen rummutukseen toimii samalla periaatteella kuin hypnoosissa saadun toimintakäskyn laukaisija, Pavlovin koiran kello.

veitsi.jpg

Jätä kommentti

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑